Sibelius-demokanta

Christian (Kristian) Gustaf (Gustav) Sibelius syntyi Loviisassa 10.12.1821. Lääkäri. Ylioppilas Porvoon gymnasiumista 21.6.1841. Fil. kand. 7.6.1847, fil. maist. 22.6.1847. Lääket. kand. 15.12.1851, lääket. lis. 10.5.1856, lääket. ja kir. tohtorin arvo 31.5.1860.

Linjalaiva Finlandin alilääkäri 13.5.1853-16.3.1854, Mikkelin linnan- ja lasaretin lääkäri 1854, Helsingin yleisen hospitaalin ordinaattori 25.3.1855, saman sairaalan ylimääräinen lääkäri 14.7.1855.

Opetustarkka-ampujapataljoonan vanhempi lääkäri 9.7.1856, Turun tarkka-ampujapataljoonan lääkäri 25.10.1856-4.6.1857 ja kaupungin lääkäri 1856, Tampereen kaupungin- ja lasaretinlääkäri 31.8.1858-1.4.1859, Hämeenlinnan tarkka-ampujakoulun lääkäri 3.6.1859, Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan ylilääkäri 1.1.1861- ja kaupunginlääkäri 1.1.1861-. Kuoli 47-vuotiaana lavantautiin Hämeenlinnassa 31.7.1868.

http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_sibelius.htm

Sibeliuksen isä osasi nauttia opiskeluajastaan Helsingissä. Hän osallistui aktiivisesti seuraelämään ja toimi pitkien iltasitsien leppoisana viihdyttäjänä kitaroineen ja Bellman-lauluineen. Christian Gustafin opinnot edistyivät siinä määrin verkkaisesti, että ennen valmistumistaan hän ehti kuitata kaikki tulevat perintönsä Loviisasta.

Valmistuminen lääkäriksi 35-vuotiaana ei ollut suuri saavutus, mutta Christian Gustafin 81-sivuinen lisensiaattityö oli ilmeisesti hyvinkin kelvollinen. Tutkimuksen nimi oli ”Anteckningar om hafvandeskapet utom lifmodren jemte beskrifning öfver ett dithörande fall” (Muistiin merkintöjä kohdun ulkopuolisesta raskaudesta yhdessä sen piiriin kuuluvan tapauksen kanssa) ja tarinan mukaan siitä löytyi apua joillekin alan spesialisteille myöhemmin. Christian Gustaf ei tutkimuksensa tuloksia liiemmälti tarvinnut toimiessaan sotilaslääkärinä.

Talvella 1860 Christian Gustaf oleskeli pitkään Helsingissä. Seuraelämä vei tietysti aikansa, mutta hän ehti myös toimia lisensiaattitöiden opponenttina. Hänen lausuntojaan löytyy Aleksanterin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan pöytäkirjoista tuolta ajalta. Ne on varustettu allekirjoituksella ”Kristian [!] G. Sibelius, dosentti”. Opponointi kannatti, sillä yliopisto oli aiemmin pyytänyt keisarilta erivapautta ”myöntää ansioituneille lisensiaateille tohtorin arvoja oikeus- ja lääketieteellisessä tiedekunnassa ilman asiaan kuuluvaa väitöstilaisuutta ja –tutkimusta”. Aleksanteri II myöntyi anomukseen 7.5.1860 ja Christian Gustaf sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon toukokuun lopussa 1860.

1860-luvulla Christian Gustafin elämää hallitsivat onnellinen avioliitto ja huolestuttavaksi kasvanut velkataakka. Tohtori oli leppoisana seuramiehenä ollut turhankin kärkäs takaamaan toisten lainoja ja hän joutui ystäviensä konkurssien maksumieheksi. Taloudellinen tilanne oli kuitenkin hallinnassa vielä kymmenluvun alkupuolella. Kaupungin- ja pataljoonanlääkärinvirkojen ohella rahaa toi kukoistava yksityisvastaanotto. Christian Gustaf laski aivan realistisesti voivansa olla 50-vuotiaana 1871 jo velaton mies.

Toisin kävi. 1860-luvun puolenvälin katovuodet Suomessa kaatoivat Sibeliuksen isän laskelmat ja veivät lopulta häneltä hengen. Yksityisvastaanotto kuihtui pois yleisen hädän keskellä, velkataakka kasvoi ja katovuosien aikaan yleistynyt lavantauti koitui Christian Gustafin kuolemaksi. Säveltäjä menetti isänsä alle 3-vuotiaana. Muistoksi hänestä jäi pojalle vain muutamia tuokiokuvia ja hieman sikarin tuoksua.

http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_sibelius.htm